Seuravetoinen toimintamalli – Mitä se tarkoittaa? Mistä harrastajaa maksaa?

Vantaan Jalkapalloseura toimii voittoa tavoittelemattoman yleishyödyllisen yhdistyksen periaatteiden mukaisesti. Suurin osa seuramme rahoituksesta kerätään jäsenistöltä, jolle toimintaamme ensisijaisesti järjestetään.

Vantaan Jalkapalloseuran toimintamallin ominaispiirre on sen seuravetoisuus. Seuravetoisella toimintamallilla tarkoitetaan toimintaa, jossa seuran joukkueiden toimintaa ohjaa seuravetoisesti luotu seuran toimintasuunnitelma ja sen pohjalta rakennettu joukkuekohtainen vuosisuunnitelma. Talous perustuu yhden pankkitilin malliin, jossa jokainen joukkue operoi taloudellisesti omalla kustannuspaikallaan. Laskuttajana toiminnasta on aina seura ja laskutuksesta vastaa seuran hallinto.

Tarkoitus on, että seuran ammattihenkilöstö valmistelee, hallituksen kanssa yhteistyössä ja jäsenistöä kuunnellen, seuran toimintasuunnitelman, jonka seuran jäsenistö syyskokouksessa puhe- ja äänioikeuttaan käyttäen vahvistaa. Viime vuonna otimme ensi kertaa mukaan myös osallistavan toiminnansuunnittelun kyselyn jäsenistölle. Toivottavasti tämä toimintamalli saisi jatkossa lisää vastauksia, jotta osallistaminen yhä vahvemmin toteutuisi, kertoo seuran toiminnanjohtaja Janne Bruun.

Joukkueissa suurinta vastuuta kantavat seuran palkkaamat vastuuvalmentajat, jotka yhdessä vapaaehtoisperusteisten joukkueenjohtajien, osa-aikais- tai vapaaehtoisperusteisten valmennnustiimien ja muiden vapaaehtoisperusteisten joukkuetoimihenkilöiden kanssa vastaavat joukkueen arkipäivän johtamisesta ja juoksevista asioista.

Joukkueen vuosisuunnitelman hyväksyy joukkueen vanhempainkokous, mikä järjestetään syksyisin vanhempaininfojen yhteydessä.

Tavoitteenamme on ollut, että lasten ja nuorten toiminnan pyörittäminen ei lepää kenenkään vapaaehtoisen harteilla, vaan, että kullakin joukkueella on palkatun henkilöstön, oli se sitten osa-aikaista tai päätoimista, vahva vapaaehtoistyönohjaus ja tuki. Uskomme, että tällä tavalla pystymme pitämään vapaaehtoistoimijat seurassamme mukana pitempään, kun heitä ei polteta loppuun odottamalla ihmetekoja, kuten suomalaisessa seuratoiminnassa on harmittavan usein tapahtunut, Bruun kertoo toimintamallin perusteista.

Bruun esitteli seuran toimintamallia Palloliiton Eteläisen alueen Seurojen Ääni -seminaarissa Hanasaaressa viikonloppuna 10.-11.2.

Mistä harrastaja maksaa ja mitä sillä saa?

Myös Vantaan Jalkapalloseurassa, kuten yleisesti seuratoiminnassa, suurin osa rahoituksesta tulee toimintaan osallistuvien harrastajien maksuista.

Maksutyyppejä on kaikkiaan neljä, joista kolmea, joukkuetoimintamaksua, jäsenmaksuja ja seuratoimintamaksua laskutetaan taloussuunnitelman mukaisesti tietyin määräajoin:

Joukkuetoimintamaksu on lasku, joka perustuu joukkueen vuosisuunnitelman mukaisiin toiminnan suoriin kustannuksiin koko kauden ajalta. Tämä laskutetaan kuukausittain, eli on kuukausimaksueriin jaettu vuosimaksu. Joukkuetoimintamaksu määritellään kauden alkaessa ja se on samansuuruinen koko kauden läpi.

Jäsenmaksu on Suomessa yhdistysten yleisesti perimä maksu, jolla henkilö saa itselleen äänioikeuden seuran kokouksiin, eli päätösvallan seuran asioihin. Lisäksi VJS:ssa jäsen saa jäsenetuja sekä oikeuden edustaa seuraa symboleilla, eli käytännössä pelioikeuden seuran väreissä. Jäsenmaksu on kaikille pelaajille 60€ vuodessa ja se laskutetaan tammikuussa tai pelaajan liittyessä seuraan tuon jälkeen. 1.5. alkaen toimintakauden loppuun jäsenmaksu on 30 euroa. Lue lisää jäsenyydestä ja jäsenehdoista.

Seuratoimintamaksu on maksu, joka laskutetaan kahdessa maksuerässä helmi- ja toukokuussa. Seuratoimintamaksulla katetaan seuran hallinnon kustannuksia, kuten tilavuokria, ulkoisia palveluita ja järjestelmiä, hallinnon työntekijäkustannuksia sekä vähävaraisten harrastamisen tukemista. Kyseessä ovat siis kulut, jotka eivät kohdennu suoraan pelaajan oman joukkueen toimintaan, mutta ovat yleisesti seuratoiminnan kannalta kriittisiä.

Erikseen laskutettavia kuluja ovat kauden aikana erilaiset turnaus-, peli- ja leirimatkakulut, joihin ei välttämättä osallistu koko joukkue tai joita ei ole huomioitu joukkueen vuosisuunnitelmassa. Näitä kuluja maksavat vain ko. toimintaan osallistuneet pelaajat ja näiden muodostumisesta päätetään, sovitaan ja tiedotetaan aina joukkueen sisällä.

Laskutus perustuu seuran jäsenehtoihin, mitkä myös määrittelevät irtisanoutumis- ja tauollejäämisen käytännöt. Pyörittäessämme noin 1,8 miljoonan euron vuosibudjettia on maksupolitiikka välttämättömästi melko mekaanista. Haluamme kuitenkin huomioida perheidemme yksilölliset tarpeet ja muun muassa pystymme tukemaan harrastamista Harrastamisen tukirahastomme kautta. Lisäksi taas tänä vuonna olemme tuoneet seuratoimintamaksuun sisarusalennuksen, Bruun taustoittaa.

Seuran kokouksia, joissa jäsenistö käyttää äänivaltaansa, järjestetään sääntömääräisesti kahdesti vuodessa; syksyllä syyskokous ja keväällä vuosikokous. Jokaisella täysi-ikäisellä varsinaisella jäsenellä sekä kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla on seuran kokouksissa yksi ääni.

Seuran syyskokous mm. valitsee seuran hallituksen sekä vahvistaa vuosittain seuran toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä jäsenmaksut.

Vuosikokouksessa keväällä mm. päätetään edelliskauden tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapautuksesta seuran hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.

Seuran taloutta johtaa seuran hallitus, jolle seuran palkattu henkilöstö, toiminnanjohtajan johdolla, vastaa talouden ja toiminnan arkipäivän toiminnasta.

Tervetuloa seuran vuosikokoukseen

Seuran vuosikokous järjestetään 27.2. klo 17:30 alkaen Myyrmäen jalkapallostadionilla. Esityslistalle ovat sääntömääräiset asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. todetaan läsnäolijat

5. hyväksytään kokouksen työjärjestys

6. esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajien/ toiminnantarkastajien lausunto

7. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

8. käsitellään muut kokoukselle esitellyt asiat

9. kokouksen päättäminen

Lisätietoja ja kysymykset:

Janne Bruun
Toiminnanjohtaja
0400 529 036
janne.bruun@vjs.fi