Aku Jokinen on pitkän linjan ammattivalmentaja. SAPA:ssa alkuoppinsa kerännyt ja VJS:ään vuonna 2018 siirtynyt Aku luotsaa tällä hetkellä TU15/1-joukkuetta sekä naisten edustusjoukkuetta, nimellisesti Aku on mukana myös TU18/1-joukkueessa. Pitkään uraan mahtuu isoja onnistumisia ja saavutuksia, mutta suuria tavoitteita näkyy vielä tulevaisuudessa.
Kaikenikäisiä valmentanut Aku näkee erilaisia puolia eri-ikäisten pelaajien valmennuksessa. Lasten kanssa kehittyminen on nopeaa, aikuisten kanssa suunnitelman teko ja sen parhaimmillaan sen toteutuminen ja onnistuminen ovat hienoja hetkiä.
– Lapset on tosi hauskoja ja heidän kanssaan on hauska leikkiä, nähdä sen kehityksen ja tavallaan sen aidon puhtaan ilon, minkä jalkapallo voi tuottaa ja mitä siinä onnistuminen tuottaa. Vanhemmissakin laji tietysti tuottaa iloa, mutta myös muita suuria tunteita. Aikuisissa – ja nimenomaan kilpailullisella tasolla – ottelusuunnitelmien tekeminen, joukkueen valmistaminen pelaamaan tiettyä pelitapaa vastaan ja omien suunnitelmien nappiin meneminen ovat niitä parhaita hetkiä.
Matka VJS:ään
Valmennusura alkoi jo 14–15-vuotiaana oman pelaamisen ohella SAPA:ssa. Armeijan jälkeen Aku aloitti liiketalouden opinnot ja työskenteli opiskelujen ohessa valmennuspäällikkönä. Vuonna 2010 kesken opintojen tarjoutui mahdollisuus tehdä valmennuspäällikön tehtävästä täysipäiväinen. Siitä lähtien Aku on ollut jalkapallon parissa töissä.
– Valmennuspäällikkönä panostimme SAPA:ssa koulutukseen ja koulutettiin nuoria valmentajia, joista on sittemmin tullut 5 päätoimista ammatikseen valmentavaa, joista yksi on päässyt ulkomaille valmentamaan. Kyllähän ne on hienoja onnistumisia.
Kahdeksan vuoden SAPA:n valmennuspäällikön työn jälkeen avautui ovi VJS:n suuntaan, jossa työt alkoivat vuoden 2018 keväällä.
– Olin ollut tosi pitkään pienessä kasvattajaseurassa. Siellä oli saatu se prosessi siihen pisteeseen, että oli oikea aika jättää se seuraaville ja jatkaa itse eteenpäin, Aku kertoo vaihdostaan SAPA:sta VJS:ään.
Aku on viihtynyt VJS:ssä, ja yksi iso syy siihen on työkulttuuri ja työyhteisö. Aku näkee sekä seurassa että joukkueissa vielä paljon kehityspotentiaalia, joka toivottavasti tulevaisuudessa päästään lunastamaan
– Seurassa on paljon hyvää, paljon pelaajia ja paljon hyviä pelaajia. Aikaisemmassa paikassani pienessä seurassa olin ainoa päätoiminen työntekijä, mikä oli aika yksinäistä puurtamista. Täällä taas toimistolla on aina väkeä ja on hyvä työporukkaa. VJS:ssä motivoi jatkamaan se, että ollaan matkalla johonkin ja haluan nähdä, mihin se tie vie. Meidän prosessimme ei ole siinä pisteessä, ettei voisi enää nousta, vaan meillä on paljon kehityspotentiaalia seurana kaikilla tasoilla. Uskon, että voimme pelata korkeimmilla sarjatasoilla sekä miesten että naisten pelejä ja tietysti myös junnuissa, Aku sanoo ja jatkaa:
– Olisihan se hienoa, jos MUP olisi täynnä joka viikko, kun edustusjoukkueet pelaa ja korkeimmilla sarjatasoilla. Kyllä me sen eteen tehdään töitä joka päivä.
Unelmapäivä = pelipäivä
Kuudetta vuottaan VJS:ssä valmentanut Aku on ollut mukana sekä juniori- että aikuisjoukkueissa. Pari vuotta sitten tuli kesken kauden nosto naisten edustusjoukkueen apuvalmentajasta päävalmentajaksi. Naisten edustusjoukkue nousi viime kauden päätteeksi Akun johdolla takaisin naisten Ykköseen. Mieleenpainuvia muistoja on ehdottomasti juuri nousupelit sekä ihmiset ympärillä.
– Kyllähän se on hienoa nähdä, että esimerkiksi VJS:ään on tullut ammattivalmentajaksi yksi vanha pelaajani vanhasta SAPA 00-joukkueesta. Sitten kentän puolelta, nousu takaisin Ykkösen meni aika pitkän kaavan kautta se ja Vaasa-pelit oli aika tunteiden vuoristorataa, Aku viittaa viime syksyn nousukarsintoihin VPS:ää vastaan.
Akun työpäivät voi isossa kuvassa jakaa kolmeen osaan: palaverit, suunnittelu ja treenit. Tuntemattomampana osana töitä viittä eri kieltä puhuva Aku on mukana koordinoimassa VJS:n omaa turnauskokonaisuutta VantaaCupia. Turnauksiin liittyen Aku toimii kansainvälisten joukkueiden koordinaattorina toimimalla kontaktoitujen joukkueiden yhteyshenkilönä ja järjestämällä kuljetuksia ja majoituksia.
– VantaaCupin jutuista jokainen ei suinkaan tiedä, kuinka paljon se vie aikaa ja kuinka paljon se vaatii.
Valmentajalle tyypilliseen tapaan Akun unelmatyöpäivä olisi sellainen, jossa pääsisi tekemään mahdollisimman paljon sitä omaa lempiasiaa eli valmentamaan. Ei turhia palavereja, ei ylimääräistä säätöä, vaan aikaa keskittyä jalkapalloon.
– Varmaan se olisi pelipäivä. Sillä tavalla, että olisi oikeasti aikaa valmistautua peliin sen vaatimalla tavalla, onnistuminen pelisuunnitelmassa ja pelistä voitto. Seuraava päivä olisi vapaa, mikä on aika harvinaista.
Kehitystyö ja onnistumiset ylpeyden aiheina
Pitkään uraan mahtuu paljon ylpeyden aiheita. SAPA:ssa ollessaan Aku oli ylpeä siitä, miten toimivana kasvattajaseurana joka vuosi näkyi ensimmäisissä nuorisomaajoukkueissa vähintään yksi SAPA-taustainen pelaaja.
– Kasvattajaseurana meiltä parhaimmat pelaajat siirtyivät eteenpäin, niin kuin sen pitää mennäkin. Olimme olleet ikään kuin jalkapallon peruskoulu. Olin tosi ylpeä niistä pelaajista, vaikka he eivät olleet siinä vaiheessa enää meillä.
VJS:ssä Aku on ollut mukana rakentamassa ja kehittämässä tyttöjen ja naisten puolta. Lyhyessä ajassa toiminnan tasoa on pystytty nostamaan ja kehittämään pelaajia. Tuloksia on näkynyt.
– Meidän pelaajiamme on maajoukkueringeissä vähintään varasijalla U19-, U18-, U17-, U16- ja U15-maajoukkueissa.
Uran ylpeyden aiheita on monia, mutta mitä löytyy kolikon kääntöpuolelta? Kaduttaako jokin?
– On varmasti asioita, jotka kaduttavat. Mutta me opetetaan pelaajillekin, että seuraava tilanne on tärkeä. Jos tulee mokattua niin tulee mokattua, ei sille voi enää mitään. Turha niihin on jäädä vellomaan, vaan niistä mennään eteenpäin.
Toimiva pelaajapolku tuottaa tulevaisuuden tähtiä
Kehitystyö ja pelaajapolku rakentuvat edelleen. Pari vuotta sitten tyttöjen joukkueista puuttui yksi ikäluokka välistä, mitä on vaikea paikata. Yksittäisen ikäluokan puuttuminen vaikuttaa koko seuran pelaajapolkuun. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin hyvä.
– Tällä hetkellä pelaajapolku toimii hyvin. Viime kauden naisten joukkueesta 92 % oli VJS-kasvatteja, mikä on aika iso luku. Tänä vuonna on vähemmän, mutta olemme nostaneet omista junnuista enemmän pelaajia mukaan toimintaan.
Pelaajissa piilee valtavasti taitoa ja tulevaisuuden potentiaalia. Aku lupaa, että tyttöjen ja naisten peleissä pääsee näkemään huipun kynnyksellä olevia pelaajia.
– Osaa näistä pelaajista ei kauan pääse täällä näkemään vaan toivottavasti tulevaisuudessa heitä telkkarissa ja isommilla areenoilla.
Vaikka uralla on saavutettu isoja tavoitteita ja tulevaisuudessa siintää eläkeunelmat Italiassa, työt jatkuvat vielä.
– Toivottavasti ylpeimmät asiat ovat vielä tulossa. Olisihan se siistiä valmentaa Kansallisessa Liigassa pelaavaa VJS:ää täydellä MUP:lla.
