Eettinen linja

VJS:n eettinen linja on keskeinen osa VJS-metodia. Kun tavoitellaan parasta mahdollista kasvatusympäristöä ja oppimisilmapiiriä, on turvallisen ja toimivan vuorovaikutuksen rooli keskeinen. Tästä syytä Myönteiseen valmennukseen ja kiusaamisen ehkäisyyn on kiinnitetty erityistä huomiota.

VJS-metodin täysimääräinen hyödyntäminen vaati myös sen, että toiminnan rakenteet kaikilla tasoilla tukevat VJS-metodin erilaisten tavoitteiden saavuttamista. Toimintalinja on joukkuetoiminnan toimintalinjaus, joka toimii VJS-joukkueiden ohjeistuksena toimintaa suunniteltaessa ja sitä toteutettaessa.

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus tulla hyväksytyksi toiminnassamme omana ainutlaatuisen yksilönä. Toimintamme keskeisenä lähtökohtana on, että jokaisella on turvallista harrastaa.

Ehkäistäksemme sellaiset riskitekijät, jotka saattavat johtaa erilaiseen kiusaamiseen olemme laatineet ohjeet kiusaamisen ennaltaehkäisyyn.

Kiusaamisen osalta VJS:lla on nollatoleranssi. Mikäli kiusaamista tapahtuu, tulee siihen reagoida välittömästi. Olemmekin laatineet ohjeistuksen, miten tulee toimia kiusaamisen tultua ilmi.

On tärkeä huomioida, että kiusaaminen on hyvin yleisesti ryhmäilmiö, jossa melkein jokaisella joukkueen jäsenellä on rooli.

Seuraavassa on esitelty prosessit kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja kiusaamistapauksen tullessa esiin. Ryhmäilmiön vuoksi prosessin jälkeen on syytä nostaa kiusaaminen keskusteluun koko joukkueen kanssa.

 

Ennaltaehkäisy

1. Joukkueen pelisäännöt

On tärkeää, että joukkueella on selkeät pelisäännöt yhdessäolosta ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti.

2. Pelaajien vastuu

Pelaajilla on vastuu myös toistensa viihtymisestä. Onkin korostettava, että omasta käyttäytymisestä huolehtimisen lisäksi pelaajien tulee myös puuttua sellaiseen muiden pelaajien käyttäytymiseen, joka saattaa vahingoittaa joukkueen pelaajien henkistä ja psyykkistä viihtyvyyttä ja/tai turvallisuutta.

1. Joukkueen pelisäännöt

Huolehdi, että joukkueella on selkeät pelisäännöt yhdessä toimimisesta. Tavoitteena tulee olla henkisesti ja psyykkisesti turvallinen ilmapiiri, jossa erilaisuus on hyväksyttyä.

2. Joukkuehenki ja sen edistäminen

Paras kiusaamisen ennaltaehkäisy on joukkuehengen edistämiseksi tehty työ. Valmentajan esimerkki kaikkien huomioimiseksi on keskeisessä roolissa kannustava ja myönteinen palautteen anto valmentajalta pelaajille ja pelaajien keskinäisen vuorovaikutuksen kehittäminen myös. Säännöllisesti joukkueen toiminnassa tulisi olla tilanteita, jossa kohdataan muussakin ympäristössä kuin jalkapalloharjoituksissa ja -peleissä. Leirit ja turnausmatkat, jossa ollaan pidempään yhdessä antavat loistavia mahdollisuuksia joukkuehengen kehittämiseen ja lujittamiseen.

3. Kiusaamisen nollatoleranssi

Joukkueessa tulee huolehtia, että pelaajat ymmärtävät kiusaamisessa olevan nollatoleranssi. Tämän tulee näkyä välittömänä toimintana, kun kiusaamisepäilyt nousevat esiin pelaajille tulee kuvata miten toimia, kun havaitsevat kiusaamista ja kannustaa kertomaan asian joukkueen johtoryhmälle.

4. Roolin tärkeys

Sopikaa etukäteen roolinne kiusaamistapausten käsittelyssä.

5. Kaikki samalle sivulle

Käykää kiusaamisen ennaltaehkäisyä läpi myös vanhempainillassa ja samalla kiusaamistapausten selvittelyprosessi.

1. Keskustelkaa kotona kiusaamisesta, vaikka kokisitte ettei asia kosketa perhettänne.

Määritelkää kiusaaminen:
Kiusaamisena pidetään sitä, kun yhdelle ja samalle lapselle/nuorelle aiheutetaan toistuvasti pahaa mieltä. Tekijänä on joku tai jotkut, jota vastaan lapsen/nuoren on vaikea puolustautua.

Rooleja kiusaamistilanteessa:

  • Kiusaaja on aktiivinen ja aloitteellinen, kiusaamistilanteiden päätekijä. Kiusaajia on lapsista noin 7–10 prosenttia.
  • Apuri ei ole itse varsinainen aloitteentekijä vaan avustaa kiusaajaa eri tavoin. Apureita on myös 7–10 prosenttia lapsista.
  • Kannustajat kerääntyvät paikalle katsomaan ja naureskelemaan. He tarjoavat kiusaajalle myönteistä palautetta esimerkiksi ilmein ja sanallisesti. Kannustajia on 15–20 prosenttia lapsista.
  • Kiusattu on oppilas, joka joutuu toistuvasti muiden kielteisen toiminnan kohteeksi ja joka on jollain tavoin puolustuskyvytön kiusaajiinsa nähden. Kiusattuja on 5–15 prosenttia lapsista.
  • Puolustaja on lapsi, joka asettuu kiusatun puolelle ja pyrkii tukemaan häntä. Puolustaja yrittää saada toiset lopettamaan kiusaamisen tai lohduttaa kiusattua kahden kesken. Puolustajia on lapsista 15–20 prosenttia.
  • Hiljainen hyväksyjä on lapsi, joka vetäytyy syrjään kiusaamisesta ja on kuin ei kiusaamista huomaisikaan. Hiljaisia hyväksyjiä on oppilaista 25–35 prosenttia.

2. Oma esimerkki on tärkeä

  • Älä arvota joukkueen muita pelaajia heidän ominaisuuksiensa kautta.
  • Älä määrittele kielteisillä tavoilla joukkuetovereita.
  • Aseta selvät rajat, mikä on hyväksyttävää käyttäytymistä toisia kohtaan.

3. Kuuntele ja kysele, millaiset kaverisuhteet lapsellasi on

  • Tue kaverisuhteita.
  • Kertominen mahdollisesta kiusaamisesta on helpompaa, jos vanhemmat ovat olleet kiinnostuneita kavereista.

4. Seuraa lapsesi/nuoresi netin ja mobiililaitteiden sosiaalisen median käyttöä ja ole perillä, mitä siellä tapahtuu.

Toiminta kiusaamistilanteissa

Kiusattu lapsi/nuori

1. Esiintuominen

Joukkueessa on rakennettava jatkuvasti sellaista ilmapiiriä, joka kannustaa lapsia/nuoria kertomaan joukkueen johtoryhmälle tai kotona kokemastaa kiusaamisesta.

2. Sovittelu

On tärkeää, että kiusaamisen uhriksi joutunut lapsi/nuori osallistuu tapahtumien sovitteluun yhdessä vanhempiensa kanssa.

Tavoitteena sovittelussa tulee olla turvallinen ilmapiiri, joka mahdollistaa kiusatun lapsen/nuoren on mahdollista voivansa antaa tapahtunut anteeksi. Näin myös kovia kokenut itsetunto saa mahdollisuuden nousta.

3. Eteenpäin

Tilanteen läpikäymisen tulee mahdollistaa lapsen/nuoren osallistumisen joukkueen toimintaan ilman aiempien tapahtumien taakkoja.

Kiusannut lapsi/nuori

1. Selvittäminen

Syytökset kiusaamisesta tulee ensin selvittää tarkoin ennen kuin kiusaamista pidetään ”selvänä tapauksena”.

Selvittämisen tavoitteena on saada selville ”mitä on tapahtunut”, ”miksi” ja ”miten kiusannut lapsi/nuori itse katsoo asian selvittelyn jatkon kannalta parhaaksi menettelytavaksi.

2. Sovittelu

Selvittelyn tavoitteena on kiusatun lapsen/nuoren kokemuksen esiintuominen, aito anteeksipyyntö ja sopimus siitä, kuinka asia sovitetaan.

3. Seuraamus

Sovittelussa sovitaan, kuinka asia sovitellaan. ”Yhdyskuntapalvelu”-tyyppisesti joukkuepalveluun voi kuulua tehtäviä, jotka eivät ole nöyryyttäviä mutta opettavia, kuten kiusaamiseen syyllistyneen nuoren asettaminen kiusaamisen ehkäisystä vastaavaksi rajatuksi ajaksi tms.

1. Selvitä

  • Ota tosissaan ilmoitus kiusaamisesta
  • Selvitä kiusatun lapsen/nuoren kuvaus tilanteesta (iästä riippuen yhdessä vanhempien kanssa)
  • Mitä on tapahtunut?
  • Tarkkoja esimerkkitilannekuvauksia?
  • Ketkä ovat olleet kiusaamassa mukana?
  • Ota kiusaamiseen syyllistynyt/-neet palaveriin
  • Mitä heidän mukaansa on tapahtunut?
  • Miksi on tapahtunut se, mitä on tapahtunut
  • Varmista, että ymmärtävät (todistetun) kiusaamisen vakavuuden.
  • Auta kiusaamiseen syyllistyneiden nähdä asia kiusatun kokemusmaailmasta.
  • Sopikaa toimenpiteet, miten asian toistuminen tulevaisuudessa estetään.

2. Sovittele

  • Valmistele etukäteen (todistettuun) kiusaamiseen syyllistyneiden aito pahoilla olo
  • Valmistele etukäteen kiusatun valmius antaa anteeksi.
  • Kuvaa tapahtunut, kiusatun kokemukset ja kiusaamisen vakavuus.
  • Anna kiusaamiseen syyllistyneille puheenvuoro ja mahdollisuus pyytää tekoaan anteeksi.
  • Anna kiusatulle mahdollisuus antaa anteeksi.
  • Sovitaan sopivan ajanjakson päähän uusi palaveri, jossa tarkistetaan tilanne.

3. Seuraamus

  • Sopikaa sopiva seuraamus kiusaamiseen syyllistyneille.
  • Vältä nöyryyttämistä.
  • Anna kiusaamiseen syyllistyneille mahdollisuus itse ehdottaa sopivaa seuraamusta.
  • Muista, että osa seuraamusta on selvittely ja sovitteluvaihe.

4. Seuranta

Sovittelun jälkeen siirrytään normaaliin arkeen. On tärkeä muistaa, että kiusaamiseen syyllistyneet ovat toimineet väärin mutta se ei tee heistä pahoja ihmisiä. Seuraamuksen hoitamisen jälkeen asiaa ei nosteta enää esiin (paitsi seurantapalaverissa).

Mikäli kiusaaminen toistuu, otetaan asia välittömästi uuteen prosessiin.

Pidetään sovitussa aikataulussa seurantapalaveri:

  • Onko seuraamus hoidettu?
  • Onko muut sovitut asiat tulleet hoidetuksi eli toimet ettei kiusaamista enää tapahdu?
  • Miten hyvä kehitys voidaan saada jatkumaan?
  • Onko kaikki hyvin?

Kiusatun lapsen/nuoren vanhempi

1. Ota tosissaan, jos lapsi/nuori kertoo kiusaamisesta.

2. Ota yhteys joukkueen valmentajaan asian selvittämiseksi.
Käy asia läpi ilman tunteen paloa, vaikka oman lapsen kiusaaminen tuntuukin pahalta. On tärkeä muistaa, että lapset/nuoret ovat vasta kasvamassa täysivaltaisiksi kansalaisiksi eikä kiusaaminen tee kenestäkään lähtökohtaisesti pahaa.

3. Ole lapsesi puolella ja tue häntä mutta vältä mustamaalaamasta kiusaamiseen syyllistyneitä.

4. Tavoittele sovintoa. Sovinto on paras tie turvalliseen henkiseen ja psyykkiseen ympäristöön kaikille osapuolille.

Kiusaamiseen syyllistyneen lapsen/nuoren vanhempi

1. Osoita selkeästi, ettet hyväksy tekoa.

2. Ole kuitenkin lapsesi/nuoresi tukena prosessissa. Hän on tehnyt väärin mutta niin tekevät kaikki joskus.

3. Tavoittele sovintoa. Sovinto on paras tie turvalliseen henkiseen ja psyykkiseen ympäristöön kaikille osapuolille

4. Tee yhteistyötä joukkueen johtoryhmän kanssa asian selvittämiseksi

Urheiluharrastuksesta saa parhaimmillaan iloa, onnistumisia ja hyviä ystäviä. Väestöliiton ja suomalaisen urheilun yhteishankkeessa edistetään jokaisen oikeutta nauttia urheilusta turvallisesti sekä tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti.

Oletko sinä kohdannut epäasiallista käytöstä tai häirintää urheilussa?

Yhteyttä voivat ottaa urheilijat, urheilijan vanhemmat, valmentajat, sekä urheiluseurojen tai lajiliittojen työntekijät ja vapaaehtoiset.

Lisätietoja: https://www.etoleyksin.fi/

Vantaan Jalkapalloseura ry – turvallisuussuunnitelma ja –ohjeistus

Seuran käyttämien harjoituspaikkojen ja seuran harjoitustapahtumien turvallisuus

  • Pysäköin ajoneuvoni aina sille varatulle paikalle ja jätän kulku- ja pelastusväylät esteettömiksi.
  • Noudatan pysäköintialueilla erityistä tarkkaavaisuutta ja huomioin harjoituspaikkojen läheisyydessä liikkuvat lapset, nuoret ja aikuiset.
  • Sisäharjoituspaikoissa huolehdin joukkueen toimihenkilönä, että tiedän ensisammutusvälineistön ja hätäpoistumisteiden sijainnin, pidän kulun niille avoimena ja avustan lapsia ja nuoria hätätilanteen sattuessa.
  • Pidän käyttämäni tilat siistinä korjaamalla jälkeni. Käytän tarvittaessa käytössä olevia siivousvälineitä. Lähtiessäni sammutan valot ja suljen ovet.
  • Tarvittaessa noudan avaimet ohjeiden mukaan joko henkilökunnalta tai edellisen vuoron käyttäjiltä. Vuoroni jälkeen toimitan avaimet seuraaville käyttäjille tai toimitan ne henkilökunnalle tai jätä ne koppiin ja suljen ovet.
  • Harjoitus- ja otteluhalleista, -kentistä ja –paikoista välineineen on pyritty luomaan mahdollisimman turvallinen ympäristö. Mikäli havaitsen turvallisuudessa puutteita, ilmoitan niistä viipymättä henkilökunnalle ja tarvittaessa myös seuran johdolle.
  • Joukkueen toimihenkilönä huolehdin yhteistyössä muiden toimihenkilöiden kanssa, että joukkueeni kaikissa tapahtumissa on mukana asianmukaiset ensiapuvarusteet / huoltolaukku. Huoltolaukun esimerkkisisällön ohjeistus toimitetaan joukkueille sähköisessä muodossa.
  • Turvallisuussuunnitelman loppuun on koottu toimintaohjeista valmentajille ja muille toimijoille; miten toimia erilaisissa ongelma- ja onnettomuustilanteissa (ukkonen, loukkaantuminen, ambulanssin tilaaminen, pelaajien opastaminen, tiedottaminen vanhemmille tms.)
  • Mahdollisten hätätilanteiden tai sairaanhoitoa / -kuljetusta vaativien tilanteiden varalta joukkueille on toimitettu tärkeimmät yhteystiedot ja puhelinnumerot, jotka löytyvät myös seuran kotisivujen materiaalipankista sekä keskeisimpien harjoituspaikkojen ilmoitustauluilta tai vastaavilta. Harjoituspaikkojen yhteys- osoitetiedot löytyvät seuran kotisivuilta.
  • Joukkueiden harjoitus- ja ottelutapahtumien ajankohdat, paikat ja kesto tulee tiedottaa seuran kotisivujen kalenterin avulla hyvissä ajoin. Tieto kalenterista ja sen sisältämistä tiedoista tulee ilmoittaa vanhemmille kauden alussa.

Seuran joukkueiden peli- ja turnausmatkojen turvallisuus

  • Joukkueiden tulee aina valita mahdollisimman turvallinen kuljetusmuoto ja matkareitti. Matka-aikataulun tulee olla realistinen ja riittävän väljä.
  • Pidemmillä peli- tai turnausmatkoilla suositellaan ehdottomasti linja-auton käyttöä. Taloudelliset seikat eivät saa vaarantaa henkilöiden turvallisuutta.
  • Peli- ja turnausmatkojen tulee olla hyvin suunnitellut ja niillä tulee aina olla nimetty matkanjohtaja ja/tai vastuuhenkilö (joukkueenjohtajat, vastuuvalmentaja tai muu nimetty henkilö), joka osaa toimia ongelma- ja onnettomuustilanteissa. Ko. henkilöllä tulee olla saatavillaan kaikki välttämättömät yhteystiedot (vanhemmat, seura yms.).
  • Peli- ja turnausmatkojen majoitukset ja ruokailut tulee varata hyvissä ajoin ja niiden tulee olla asianmukaiset, turvalliset ja kaikilta osin käyttötarkoitukseen sopivat.
  • Peli- ja turnausmatkoista tulee tiedottaa pelaajia ja vanhempia riittävästi ja riittävän hyvissä ajoin. Matkoista tulee laatia myös tarvittavat ja vaadittavat turvallisuusasiakirjat.
  • Joukkueen peli- ja turnausmatkoilla alkoholinkäyttö ei kuulu joukkueiden toimihenkilöiden tai pelaajien vastuulliseen toimintaan.

Seurajohdon vastuu toiminnan turvallisuudesta

  • Puheenjohtajalla ja seuran hallituksella on kokonaisvastuu kaikesta toiminnasta.
  • Seuran eri tehtävät on pyritty organisoimaan ja resursoimaan mahdollisimman järkevästi. Kaikkiin joukkueisiin tulee löytyä vastuuntuntoiset ja koulutetut valmentajat sekä taustahenkilöt, jotta joukkueen toiminta on mahdollista.
  • Seuran joukkueiden käyttämien harjoitus- ja pelipaikkojen turvallisuus pyritään takaamaan ja havaittuihin tai raportoituihin epäkohtiin puuttumaan niiden vaatimalla ripeydellä.
  • Seura pyrkii aina tiedottamaan järjestämistään tapahtumista riittävästi ja sopivalla aikataululla.
  • Seura kannustaa ja ohjaa toimijoitaan kehittämään osaamistaan myös turvallisuuden saralla. Tarjolla olevien koulutusten kustannuksiin saa seuralta tukea tilanteesta riippuen jopa 100 % verran. Seura pyrkii myös myötävaikuttamaan ja edesauttamaan toivottujen / tarvittavien koulutusten toteuttamista.
  • Seuralla on toiminnassaan tarvittava ajantasainen vakuutusturva.

Seuran kokonaisvaltainen turvallisuuskonsepti

  • Turvallisuusasioiden vastuuhenkilöt ovat puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet. Operatiivisen turvallisuusvastaavan puuttuessa yhteyshenkilönä toimii seuran toiminnanjohtaja.
  • Seuran johto ja muut vastuuhenkilöt tunnistavat seuratoiminnan riskit:
  • toimintaan liittyvät riskit
  • talouteen liittyvät riskit
  • henkilöstöön (vapaaehtoiset ja päätoimiset) liittyvät riskit
  • Seuran johto on selvittänyt ja arvioinut erilaisten uhkien ja riskien syyt, vaikutukset ja todennäköisyydet.
  • Seuran johto on tehnyt toiminnan riskianalyysin korjaavine ja ennaltaehkäisevine toimenpiteineen.

Turvallisuussuunnitelmapohjat otteluiden, turnausten ja muiden tapahtumien järjestämiseen

  • Seura tekee vuosittain toiminnastaan seuran kotisivuilla nähtävillä olevan vuosikellon. Vuosikelloa päivitetään kauden aikana aina tarpeen vaatiessa. Vuosikellosta on aina saatavilla suurimmat ja merkittävimmät seuran järjestämät tapahtumat.
  • Joukkueiden tulee tapahtumia suunnitellessaan olla yhteydessä seuran turvallisuusvastaavaan ja sen puuttuessa toiminnanjohtajaan. Yhteistyössä turvallisuusvastaavan kanssa osapuolet tekevät päätöksen eri viranomaisilmoituksista tapahtuman koon ja luonteen mukaan. Tarvittaessa seuralta on saatavilla ajan tasalla olevat turvallisuussuunnitelmapohjat ja muut turvadokumentit.
  • Järjestävän tahon tulee tarvittaessa huolehtia hyvissä ajoin ilmoituksista sekä yhteistyöstä viranomaisten kanssa. Järjestävän tahon tulee myös hyvissä ajoin varmistaa riittävän ja ammattitaitoisen / koulutetun turvahenkilöstön saatavuus.


Seuratoimijan toimintaohjeet ongelma-, poikkeus- ja kriisitilanteissa

  • Loukkaantumis- ja sairastumistilanteissa toimi seuran ohjeistuksen mukaisesti. Arvioi tarve lääkärinhoidolle ja tarvittaessa soita paikalle sairaankuljetus. Ilmoita loukkaantumisesta / sairastumisesta loukkaantuneen vanhemmille tai lähimmälle omaiselle mikäli loukkaantunut ei ole siihen itse kykenevä.
  • Anna loukkaantuneella tai hänen vanhemmilleen / lähiomaisilleen toimintaohjeet lääkärikäyntiä ja vakuutusyhtiön kanssa toimimista varten (mikäli loukkaantunut on vakuutettu seuran toimesta).
  • Onnettomuustilanteissa arvioi avun tarve ja tee tarvittaessa hätäilmoitus (112). Ilmoita onnettomuudesta loukkaantuneen vanhemmille tai lähimmälle omaiselle mikäli loukkaantunut ei ole siihen itse kykenevä.
  • Seuran tai joukkueen tapahtumissa tai tilaisuuksissa tapahtuvasta lain vastaisesta teosta tai rikkomuksesta (varkaus, rattijuopumus, henkilöön kohdistuva rikkomus tai häirintä) on tehtävä asianmukainen ilmoitus viranomaisille. Kyseisissä tilanteissa tulee tehdä ilmoitus myös seuran puheenjohtajalle ja / tai toiminnanjohtajalle.
  • Edellä mainituissa tilanteissa tulee muistaa seuran kriisiviestinnän ohjeistus ja toimia viipymättä sen mukaisesti.

Kriisiviestintä

Yksinkertaisimmillaan kriisiviestinnän kuvataan olevan nopeutettua perusviestintää. Kriisillä tarkoitetaan esimerkiksi tapahtumaa, jossa seuran pelaaja tai toimihenkilö on joutunut rikoksen tai suurta medianäkyvyyttä saaneen onnettomuuden uhriksi. Toinen esimerkkitapaus on seuran tai joukkueen valmentajan / toimihenkilön erottaminen tai epäsovussa tapahtuva irtisanoutuminen.

Seuran hallitus on keskustellut kriisiviestinnän mahdollisesta tarpeesta sekä vastuuhenkilöistä kokouksissaan. On päädytty tulokseen, jossa kriisiviestinnästä vastaavat seuran puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja keskenään sopimallaan työnjaolla.

Kriisiviestintä joukkueissa

Mikäli joukkueelle ilmenee tarvetta kriisiviestintään, tulee joukkueen taustahenkilöiden olla ensin yhteydessä seuran puheenjohtajaan ja toiminnanjohtajaan lisäohjeistusta varten. Joukkueen ei omin päin tule viestiä kriisitilanteissa kenellekään, vaan kaikki tiedottaminen kulkee silloin seurajohdon kautta.