Tommy Nordenswan on päätoiminen maalivahtivalmentaja ja on siis mies, joka edustaa VJS:ssä virallista totuutta siitä, mikä on paras tapa napata palloja kiinni maalitolppien välissä. Mutta pitääkö tieto tältä haastateltavalta puristaa ulos suomeksi vai ruotsiksi, siinäpä pohdittavaa.
-Aloitin VJS:ssä päätoimisena maalivahtivalmentaja vuoden 2010 syksyllä. Sitä ennen olin EBK:ssa valmennuspäällikkönä. Valmennuskoulutusta on B-kurssi ja MV2-suoritettuna ja oikeastaan NuVK on melkein käyty, mutta lopputyö on jäänyt puuttumaan – ainakin toistaiseksi. Itse pelasin juniorivuodet Porissa ja kasvattajaseura on ToVe. Ai mikä ToVe? No Toejoen Veikot…T-O-E-J-O-E-N Veikot tietenkin, pitäisihän se nyt tietää. Sen jälkeen aikuisena pelasin korkeimmillaan 2-divarikauden Wasa IFK:ssa, jutustelee Nordenswanin Tommy rauhalliseen tahtiin VJS:n toimiston sohvalla.
Humoristisesti voisi melkein todeta, että Tommyn oma tie maalivahdiksi ei ollut mutkikas, vaan hän melkeinpä syntyi suoraan siihen pelipaikkaan. – No oikeastaan ihan niin, että junnuna melkein saman tien sanottiin, että pistä hanskat käteen ja mee sä maaliin.
Maalivahtivalmentajalla ei ole tyypillistä työpäivää, mutta se nyt ei liene yllätys kenellekään. – Päiväsaika menee eri tavoin joka päivä ja sitten alkaa 15 aikoihin treenit ja ne kestävät 20-21:30 saakka päivistä toki riippuen. 2001- syntyneiden poikien joukkueessa olen tällä kaudella Komun apuna kakkoskoutsina ja sitten vedän seuran maalivahtitreenejä: erillisiä ryhmiä ja sitten joukkueiden harjoitusten yhteydessä. Työkenttä on laaja, sillä nuorimmat valmennettavat maalivahdit ovat -06 syntyneitä ja vanhimmat B-ikäisiä poikia ja tyttöjä sekä naisten joukkueen pelaajia. Arkityöhön tuo välillä mukavaa vaihtelua myös toiminta nuorten maajoukkueessa maalivahtivalmentajana. ”Maju-Tomppa” (kuten työkaverit hyväntahtoisesti vierestä heittävät huulta) toimii myös v. 2000 syntyneiden tyttöjen maajoukkueen maalivahtivalmentajana. – Siinä pääsee näkemään peli- ja turnaustapahtumissa myös sen, mikä on maalivahtien kansainvälinen taso ja mitä se vaatii maalivahdeilta ja heidän valmennukseltaan. Sama työ, minkä teet maalivahtien kanssa seuratoiminnassa koko vuoden aikana, on noissa maajoukkuetapahtumissa tehtävä periaatteessa niiden muutamien päivien aikana, kun maajoukkue kokoontuu. Että erilainen asetelmahan se on, mies kiteyttää.
Kielen päällä pyörii koko ajan kysymys siitä, miten tullaan hyväksi maalivahdiksi ja mitä ominaisuuksia siihen vaaditaan? – Rauhallisuutta tarvitaan, semmoista että on valmis harjoittelemaan ja tärkeintä on, että ymmärtää pelin. Pituudellakin on merkitystä, mutta karusti sanottuna meidän kokoisessa maassa on paljon tärkeämpää saada mahdollisimman paljon hyviä maalivahteja kuin miettiä pituutta. Se pituuskin toki korostuu vanhemmissa ikäluokissa ja kun mennään kansainvälisille kentille. Yhtä maailman parasta maalivahtia Tommy ei suoraan halua nimetä. Mieluimmin hän yhdistäisi eri maalivahtien parhaita ominaisuuksia: Barcelonan Ter Stegenin jalalla pelaamisen taito, Chelsean Thibaut Courtoisin rauhallisuus ja Manuel Neurin kokonaisvaltaisen pelaamisen taito olisi hyvä yhdistelmä.
Mutta palataanpa vielä työntekoon ja siihen, minkälaista maalivahtivalmentajan työ VJS:ssä on. – Parasta on se, kun saa tehdä työtä lasten ja nuorten kanssa ja sitten meillä on magee työporukka, Nordenswan kehuu. Ai millainen työntekijä mä olen? No sellainen suhteellisen positiivinen, yritän ainakin ajatella niin. Välillä olen ehkä jopa liian huoleton. Ihmiset ottavat usein stressiä monista asioista, mutta mä yritän ottaa vähän vähemmän stressiä. Siinä on ainakin muuttunut iän myötä.
Kysymys Mitä VJS sinulle merkitsee? pistää valmentajan miettimään. Huomaa, ettei vastauksia heitellä miten sattuu vaan Tommyn vastaukset tulevat harkitusti ja rauhallisesti. – Halusin että VJS olisi kaikille, ei vain mulle, sellainen viihtyisä ja hyvä paikka olla ja pelata futista. En osaa sanoa sitä niin kauniisti, mutta siis sellainen, että jokainen uskaltaisi heittäytyä tilanteeseen, vähän sellainen hyvä lumilautailufiilis hiljaisuudessa puuterilumessa… No nyt meni kyllä taiteelliseksi ja syvälliseksi, mies nauraa, mutta taitaa oikeasti olla jo ajatuksissaan siirtynyt jonnekin lumilautailun tai surffailun kaltaiseen olotilaan, jossa liidetään hiljaisuudessa ja kiireettömästi aallon harjalla upeassa auringonpaisteessa.
Herätetään mies vielä hetkeksi Myyrmäki Stadionin ihanaan auringonpaisteeseen, jossa saadaan valokuvat otettua. Ja eihän se olisi meidän oma Tommy – ”Maju-Tommi”, unelmoija-Tommy, maalivahtien kuningas – jos ei pientä surffimeininkiä saataisi valokuvauksenkin ottoon. Herra hyppää maalitolppien väliin toimiston Kaisulta lainatut aurinkolasit päässä ja sitten hyppy lumikinokseen patsastelemaan. Niin hyviä kuvia, että tällä kertaa myös hupikuvatkin ansaitsevat päivänvalon.
Omaa futisunelmaa Tommylla ei suoraan ole, mutta näkee kyllä suomalaisen jalkapallon menestymisen toki erittäin tärkeänä myös itselle. – No onhan sillä merkitystä, miten suomalaiset maajoukkueet menestyvät. Se kertoo meille sen, että ollaan saatu seuroista hyviä pelaajia kansainvälisille kentille. Mun futisunelmaa on se arki, kun saa tässä työssä tehdä sitä, mistä tykkää. Telkkarista seuraan myös jalkapalloa ja paljon tulee luettua alan julkaisuja ja artikkeleita myös.
Helmikuussa urheilutoimenjohtaja Jukka Komu Koivurinta halusi kysyä maalivahtivalmentajalta ”Mikä on VJS:n salaisuus, kun meiltä tulee niin paljon hyviä maalivahteja?” Mitäpä siis maalivahtien luotsaaja tähän vastaa? – Pitkäjänteinen työ maalivahtien osalta. Kun aloitin itse maalivahtivalmentajana, niin silloin ei juurikaan junioripuolella ollut päätoimisia maalivahtivalmentajia, taisin olla etulinjassa siinä suhteessa. Yleisesti parempaan suuntaan on seuroissa menty, mutta ei tietenkään kaikissa seuroissa vielä ole omaa maalivahtivalmentajaa tai edes mv-valmennusta. Ei maalivahtivalmentajat ole mikään sisäpiiri, koska nykyään on jo isompi rinki, mutta paljon itse teen kyllä yhteistyötä hyvien maalivahtivalmentajatuttujen kanssa.
Haastattelu lähenee loppuaan ja on aika pohtia, kuka otetaan haastattelulauteille seuraavaksi. – Nooo, huhtikuun pojaksi kutsutaan Tomi Romppanen. Jaa-a, mitähän me halutaan Romppaselta kysyä, nauraa Nordenswan. – Hahhaahaaa, joo, me kysytään Romppaselta että: Tietokone vai Post-It-laput?
Rauhallinen, analysoiva ja pohdiskeleva. Pitkä, positiivinen ja peliä ymmärtävä. Kyllä, tämä valmentajamme on juuri sitä, mitä ominaisuuksia maalivahdeilta usein odotetaankin. Koppaa pallot haltuunsa ja ratsastaa unelmissaan aallon harjalla kohti auringonlaskua – pilke silmäkulmassa.