VJS-sanomat 2015 ilmestyy 23. kerran lauantaina 28.3. Vantaan Sanomien välissä. Odotellessa julkaisemme joka päivä yhden jutun aiempien vuosien VJS-Sanomista.
>> TÄSTÄ PÄÄSET VUODEN 2015 kortteliliigan sivuille
VJS-sanomat artikkeli vuodelta 2011
Korttelin kuninkaat
VJS:n uudessa kortteliliigassa ratkaistaan kulman kingi.
Jokainen perinne alkaa jostakin. Kun Lahdessa perustettiin kortteliliiga vuonna 1969, kukaan tuskin osasi odottaa, millainen ilmiö siitä syntyy. Neljän vuosikymmenen aikana liigan toimintaan on tullut mukaan lajeja futiksesta kortin lätkimiseen ja jäseniä on pitkälti yli kolme tuhatta. Nyt VJS aloittaa keväällä Vantaan ensimmäisen futiksen kortteliliigan, ja mukaan mahtuu ikään tai taitotasoon katsomatta.
Projektia vetää seuran nuorisopäällikkö Juha Pekkanen. Ajatus on hyvin yksinkertainen: porukka kasaan, nappikset jalkaan ja kentälle!
”Kortteliliiga on pääasiassa tarkoitettu aikuisille ja oikeastaan kaikille sellaisille ihmisille, jotka haluavat pelata futista, mutteivät pelata kilpailumielessä”, Pekkanen kertoo.
”Lahdessahan tällainen on toiminut jo pitkään, ja kyllähän mekin voisimme yrittää. Tehokkaasti olemme yrittäneet löytää sellaisen toimintamallin, joka olisi hyvä ja johon olisi helppo tulla mukaan.”
Toukokuusta syyskuuhun pelattava sarja tarjoaa jokaiselle joukkueelle 14-15 peliä, yhden ottelun viikossa. Pelien kesto on 2×20 minuuttia. Puolikkaalla kentällä pelattavissa peleissä pelattaisiin seitsemällä pelaajalla per joukkue. Helpoksi mukaan lähdön tekee se, että kausimaksu (49 euroa per pelaaja) kattaa kaikki kustannukset ja vaatimukset kerralla.
”Aluksi tavoitteena 20 joukkuetta, eikä se ole ollenkaan mahdotonta. Meillä on mahdollisuus ottaa enemmänkin joukkueita, mutta kokonaisuutena lähdemme pikku hiljaa liikkeelle”, Pekkanen kertoo ja jatkaa, että joukkueita voidaan ottaa mukaan aina neljäänkymmeneen asti.
Pääasiallinen kohderyhmä on siis kaveri- ja työporukoissa, jotka etsivät säännöllisiä liikuntamahdollisuuksia. Jaossa oleva voittopokaali tuo sopivan mausteen, kun ratkaistaan kulmakunnan kuninkaan kohtaloa.
”Tärkein mainos on itse kokemus ja tapahtuma.”
Mikäli kortteliliiga osoittautuu välittömäksi hitiksi, suunnitteilla on myös korttelicup syksylle tulos-tai-ulos -hengessä. Mukaan pääsisivät myös liigan ulkopuoliset porukat.
Pekkasen mukaan liigalla on tärkeä funktio hauskanpidon ohella. Monen liikuntaharrastukset jäävät täysin taka-alalle, kun nuoruusvuosina harrastettu laji jää. Aika ei enää riitä jatkuvaan harrastamiseen.
”Monilla ei välttämättä ole enää pelipaikkaa, tai he eivät halua olla seurassa mukana. Tänne voi tulla omana ryhmänä. Lajitaustaakaan ei välttämättä tarvitse olla. Jos on innokas ja halua löytyy, niin nuoret ja vanhemmat mukaan vaan.”
Pitkään jalkapalloa harrastaneen Pekkasen oma tarina futiksen saralla on varmasti monelle muullekin tuttu.
”Menin nyt Vitoseen pelaamaan viiden vuoden tauon jälkeen, mutta jos tällainen kortteliliiga olisi ollut aiemmin olemassa, niin varmasti ei olisi tullut näin pitkää taukoa pelien väliin. En halunnut treenata useita kertoja viikossa.”
”Pelaillaan kerran viikossa kavereiden kesken, yksinkertaista ja helppoa”, Pekkanen summaa liigan idean.
Sarjan säännöt aiotaan pitää mahdollisimman yksinkertaisina. Suurimmat rikkeet siivotaan pois, mutta muuten pelataan fair play-hengessä. Oman mausteena peleihin tuokin tuomarointi, sillä se on pelaavien joukkueiden vastuulla. Kotijoukkue tuomitsee avauspuoliskon ja vierasjoukkue jälkimmäisen 2×20 minuuttia pitkissä peleissä. Kun työporukat tai kulman kundit ratkovat paremmuuttaan, vastustajan paitaa kantava tuomari voi nostaa tunteet pinnalle.
”Kun molemmat viheltää yhden puoliajan, niin jos yksi joukkue viheltää kotiinpäin, eiköhän toinen tee samoin toisella puoliajalla”, Pekkanen naurahtaa ja heittää bensaa liekkeihin.
”Se kuuluu vähän tähän hommaan, pitääkin tulla keskustelua. Silti pitää pysyä hyvän maun rajoissa.”
Kortteliliigan sarjat on jaettu miesten puolella kolmeen ja naisten sarjassa yhteen liigaan. Miesten jaossa nuorten sarjassa pelaavat 15-22-vuotiaat, aikuisten sarjassa 23-40-vuotiaat ja ikämiessarjassa yli nelikymppiset. Rajat eivät kuitenkaan ole kiveen hakattuja, vaan porukoissa voi pelata kaikenikäistä väkeä.
”Onhan porukoissa eri ikäisiä ihmisiä. Totta kai 16-vuotias voi pelata aikuisten sarjassa, jos muut porukassa ovat aikuisia. Mutta karkeasti ottaen yritetään pitää jonkinlaiset rajat.”
Kortteliliiga on kuitenkin tarkoitettu nimenomaan harrastelijoille, sillä Palloliiton sarjat jo palvelevat aktiivipelaajia. Yhtenä rajana pelaajat voivat korkeintaan pelata vitosdivarissa. Vastikään 40 vuotta täyttänyt, vailla pelipaikkaa olevaa Jari Litmastakaan ei siis pakotettaisi välttämättä ikämiessarjaan.
”Kyllä me Jari otetaan mukaan”, Pekkanen naurahtaa.
Minimissään joukkueen on ilmoitettava seitsemän pelaajaa, jotta pelien läpivieminen onnistuu. Pekkanen kuitenkin muistuttaa, että enemmänkin kannattaa ilmoittaa poisjääntien varalta.
”Halusimme pitää ilmoittautumiskynnyksen mahdollisimman matalalla näin alkuun. Joukkueisiin saa liittyä koska tahansa mukaan.”
Pelipaikat eivät vielä ole varmistuneet, mutta pelit on tarkoitus pelata yhtenä iltana viikossa kahdella eri kentällä Myyrmäen alueella (Urheilutalon kenttä ja Pähkinärinteen koulun kenttä).
Kuten esikuvansa Lahdessa, toiminta voisi laajentua myös jalkapallon ulkopuolelle. Vaikka VJS:n kortteliliigassa ei ole potkaistu vielä edes avauspotkua, lentävät tulevaisuuden kehitysideat jo vinhaa vauhtia eteenpäin. Lahden esimerkki on oiva osoitus siitä, että yhteisöllinen toiminta voi ruokkia itseään ja tarjota aktiviteetteja kaikenikäisille.
”Jos porukka kasvaa ja kasvaa, voimme kartoittaa onko muulle tarvetta. Se on aika iso työsarka. Jos rahkeita löytyy, pitääkö miettiä joku ulkopuolinen tekemään duunia tämän eteen. Lahdessa on kaksi täysipäivästä työntekijää hommaa pyörittämässä”, Pekkanen muistuttaa.
”Tämä on hirveän tärkeä osa suomalaista jalkapallokulttuuria ja sen kehittämistä.”
Oletko valmis ratkaisemaan korttelin kingin tittelin?
