Yhteiset toimintamallit käytössä kaikilla tasoilla

• Mietityt ja perusteelliset valmentamisen, pelaajakoulutuksen, urheilukasvatuksen linjaukset ja työkalut niiden toteuttamiseen ovat kaikkien joukkueidemme ja ryhmiemme käytössä.

Ketterästi kehittyvät toimintamallit

• Osaamisemme kasvaa ja tietomme lisääntyy yhteistä toimintamalliamme kokeillen ja kehittäen.
• Osaamisemme kasvu ja tietomme lisääntyminen näkyvät suoraan ja ketterästi kaikessa toiminnassamme.

Kehittävät toimintamallit

• Kehittymisen kokemus luo pohjaa motivaatiollemme, joka kestää myös pettymykset.
• Pelaajiemme kehittyminen vaatii pitkäjänteistä, sinnikästä ja laadukasta työtä
• Pelaajiemme kehittyminen vaatii oikeita asioita oikeaan aikaan

Meille jokainen pelaaja on tärkeä.

Olemme jo pitkään rakentaneet asiantuntijaverkostoamme valmennukseen, ja päässeet tilanteeseen, jossa voimme tarjota kaikilla joukkuetoimintamme tasoilla osaavan ja koulutetun valmentajan toteuttamaan ammattitaidolla rakennettua valmennuksen suunnitelmaamme (VJS-metodi ja opetussuunnitelma).

Uskomme, että panostamalla valmennuksen laatuun ja toteuttamalla kasvatuksessa urheilun hyveitä, kuten sitoutuminen, pitkäjänteisyys, sinnikkyys ja rehellisyys, voimme taata turvallisen toimintaympäristön, josta pelaajamme saavat mukaansa taitoja, jotka ovat hyödyksi laajemminkin heidän elämässään ja jossa on mahdollisuus oppia onnistumisten ja epäonnistumisten kautta.

Kun omaamme yhteiset toimintatavat, syntyy niitä toteuttamalla kokemuksia, joiden avulla voimme kehittää yhteistä toimintaamme kokonaisuutena. Samalla rakentuu kulttuuria, ja kun löydämme voittavat tavat joita toteuttaa, toteutamme voittavaa kulttuuria yhdessä.

Kohtaamme ja kuuntelemme yhteisöämme aktiivisesti ja mahdollistamme aidon vuorovaikutuksen kulttuurin.

Tämä on toimintamme ydin. Etsimme yhdessä voittavia tapoja kokeilemalla ja testaamalla, ja nappaamalla onnistuneimmat kokeilut kiinteiksi toimintatavoiksi. Tarvittaessa monistamme onnistuneita toimintatapoja koko seuran yhteisiksi toimintatavoiksi.

Kun teemme yhteisiä asioita yhdessä, ja kun jokaisessa joukkueessa on käytössä samat tiedot ja työkalut, olemme tasa-arvoisempia.

Meillä on yhteiset olosuhteet, ja yhteinen toimintamalli, joka ponnistaa asiantuntijoidemme kehittämästä VJS-metodista ja sen opetussuunnitelmasta.

Kaikkia vastuuvalmentajiamme sparrataan säännöllisesti sekä kentällä, että sen ulkopuolella. Se on käsityksemme tehokkaasta valmentajakoulutuksesta varsinkin, kun sparraus perustuu yhteiseen valmennusajattelun alustaan VJS-metodiin ja sen opetussuunnitelmaan.

Vastuuvalmentajat tukevat valmennustiimejään arkipäivän toiminnassa ja saavat tukea tiimiensä kehittämiseen seuramme ammattihenkilökunnalta.

Seuramme kilpajoukkueet VJS/Punaiset (10-11-vuotiaat) ja VJS/1 (12+ vuotiaat), harjoittelevat korkealla vaatimustasolla ja panostavat pelaajakehitykseen tavoitellen kansallista kärkitasoa. Pelaajilta odotetaan vahvaa sitoutumista toimintaan.

Perustason joukkueet, VJS/Valkoiset, harjoittelevat säännöllisesti seuramme erinomaisissa olosuhteissa ja osaavassa valmennuksessa sekä osallistuvat kilpailutoimintaan, sarjoihin ja turnauksiin, vuoden ympäri.

VJS/Keltainen -toiminta on matalankynnyksen harrastustoimintaa, jossa futista harrastetaan kerran viikossa ilman kilpailutoimintaa. VJS/Keltaisen ryhmät ovat pääosin sekajoukkueita, joissa tytöt ja pojat harrastavat yhdessä. Toimintaa järjestetään lähtökohtaisesti 8-9, 10-11- ja 12-13-vuotiaiden ryhmissä. Joukkueet eivät osallistu kilpailutoimintaan.

Toimintaa järjestetään tammikuusta 2023 alkaen kahdessa puolivuosijaksossa.

Saadaksemme aikaan yhteiset toimintatavat (VJS-metodi, opetussuunnitelma ja toimintalinja) ja valmennuksen linjauksemme käyttöömme kaikilla tasoilla, toiminnan suunnittelee toiminnanjohtaja ja urheilutoimenjohtaja yhdessä eri vaiheiden valmennuspäälliköiden, liikuntapalvelupäällikön sekä maalivahti- ja fysiikkavalmennuspäälliköiden kanssa.

Toimintasuunnitelman hyväksyy seuran syyskokous, jolle seuran hallitus esittää toimihenkilöiden valmisteleman ja esittelemän toimintasuunnitelman vahvistettavaksi.

Seuralla on yksi budjetti, joka joukkuetoiminnassa syntyy toiminnan arvottamisen myötä ja perustuu toiminnan sisältöön, laatuun ja laajuuteen.

Tavoittelemme tilaa, jossa harrastamisen hinta on ennustettava ja tiedossa hyvissä ajoin. Se on myös ikäluokassa samalla tasolla pelaavilla aina sama, eikä ole riippuvainen eri joukkueiden pelaajamäärästä tai sukupuolesta.

Näin ollen joukkueiden toiminnan hinta on määritelty ikäluokan sisällä yhteneväiseksi (pl. tilanteet, joissa toiminnalliset tai henkilöresursseihin liittyvät panostukset ovat joukkueiden välillä selvästi keskenään eriävät).

Tavoitteen saavuttamiseksi taloushallinto (budjetointi, laskutus, seuranta, perintä, kirjanpito) hoidetaan kokonaisuudessaan seurahallinnon toimesta tai seurahallinnon johtamana yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Hinnoittelu perustuu perustoiminnasta syntyneisiin kustannuksiin. Perustoiminnan hintaan lasketaan olosuhde-, valmennus-, peli-, tuomari- ja turnauskulut, sekä valmentajien ja joukkueen varusteet sekä osa yleisistä kuluista (huoltotarvikkeet, kokouskulut yms.).

Budjetin ulkopuolelle jäävät jäsenmaksu, seuratoimintamaksu, henkilökohtaiset varusteet, kv-tapahtumat, ottelu- ja turnausmatkojen kulut (bussit, ruokailut), sekä U12- ja vanhemmissa myös vakuutuskulut.

Seuran ja joukkuetoiminnan budjetti esitellään vanhempainkokouksessa, jossa myös käsitellään erikseen osallistumista kv-tapahtumiin (turnaukset, leirit).

Joukkueet voivat edelleen vanhempainkokouksen päätöksellä kerätä talkoilla tai muulla omalla varainhankinnalla varoja yhdessä sovittuun leiri- tai turnaustapahtumaan tai suoraan toimintamaksun alentamiseksi. Varat merkitään omaan varainhankinnan taulukkoonsa, josta ne ovat joukkuetoimihenkilöiden nähtävillä.

Seuran toimintaa johtaa toiminnanjohtaja, joka muodostaa seuran johtoryhmän yhdessä urheilutoimenjohtajan ja myyntijohtajan kanssa.

Toiminnanjohtajan vastuulla on seuran talouden ja toiminnan arkipäivän johtaminen ja suunnittelu. Lisäksi toiminnanjohtaja vastaa seuran brändistä ja viestinnästä. Toiminnanjohtaja vastaa toiminnastaan seuran hallitukselle.

Urheilutoimenjohtaja vastaa joukkuetoiminnan ja urheilutoiminnan toiminnan sekä talouden suunnittelusta ja johtamisesta. Yhdessä valmennuspäälliköiden kanssa urheilutoimenjohtaja muodostaa valmennuksen johdon.

Myyntijohtajana toimii seuran omistaman, edustusjoukkuetoimintoja ja myyntiä operoivan, yhtiön VJS Vantaa Oy:n toimitusjohtaja. Seuran puolella myyntijohtajana hän vastaa seuran kaupallisista toiminnoista, kuten tuotteistamisesta, myynnistä ja markkinoinnista.

Seurahallinnon keskeisimpiä tukipalveluita ovat seuran jäsenistön hallinta, laskutus ja joukkueiden talouden hallinta.

Hallinnon tukipalveluita johtaa seuran toiminnanjohtaja apunaan seurakoordinaattori.

Seuran asiakaspalvelusta vastaa seurakoordinaattori.

Asiakaspalvelun yhteystiedot:

Puh: +358 40 594 0266 (arkisin klo 10:00-14:00)
Sähköposti: vjs@vjs.fi

Valitsemme valmennuspäälliköiksi todellisia osaajia (kokemus, koulutus ja näytöt), jotka koulutetaan VJS-metodin ja opetussuunnitelman asiantuntijoiksi.

Valmennuspäällikkö on laadun varmistaja, joka huolehtii, että valmennus ja toiminta kehittyy jokaisessa ikäluokassa kaikilla tasoilla.

Valmennuspäälliköiden kautta seura kantaa vastuuta valmennuksesta ja toiminnasta jokaviikkoisessa toiminnassa ja koko ikäluokan tasolla.

Valmennuspäällikkö sparraa säännöllisesti ikävaiheensa valmentajia VJS-metodin ja opetussuunnitelman toteuttamiseksi.

Valmennuspäällikkö järjestää säännöllisesti muodollista valmentajakoulutusta ikävaiheen valmentajien kanssa yhdessä sovituilla tavoilla.

Koska erinomainen valmennus on VJS:n strateginen valinta, on valmennustiimien kokoamisessa haettu lisää osaavia ja koulutettuja valmentajia.

Olemme kiinnittäneet joukkueisiin myös joukkueiden kanssa jo nyt ansiokasta työtä tehneitä vanhempivalmentajia.

Olemme myös onnistuneet saamaan valmennustiimeihin mukaan VJS:ssa juniorivuotensa viettäneitä nuoria valmentajia. He tuovat valmennustiimeihin sekä taidollista osaamista, että VJS-kulttuurin tuntemusta pelaajan näkökulmasta, ja ovat tietysti meille tärkeitä tulevaisuuden vastuunkantajia.

Valmentaja-akatemiamme ja vanhempivalmentajien koulutuspolku tukevat omaa valmentajatuotantoamme.

Joukkueenjohtaja on joukkueen vapaaehtoistiimin veturi, jonka rooli joukkueen toiminnassa on merkittävä.

Joukkueenjohtaja tukee joukkueen vastuuvalmentajaa tarpeen mukaan, delegoi vapaaehtoistiimin tehtävät eteenpäin muille vanhemmille ja vastaa joukkueen talkoista kertyneen rahankäytön esityksistä vanhemmille.

Vastuuvalmentaja ja joukkueenjohtaja, sekä muu joukkueen vapaaehtoistiimi, sopivat yhteisistä toimintatavoistaan ja vastuistaan joukkuekohtaisesti.

Seura tukee joukkueenjohtajia toiminnanjohtajan ja seurakoordinaattorin kautta.

Vaikka joukkueenjohtajien tehtävänkuvasta on toimintamallissamme poistettu talousvastuu ja toiminnan suunnittelu, ovat vapaaehtoisten tehtävät edelleen hyvin kriittisiä toiminnan onnistumisen kannalta.

Kun joukkueen toimintaan ei tarvita yhtä kaikesta vastuussa olevaa henkilöä, on joukkueen vapaaehtoisten tehtäviä helpompi pilkkoa usealle tekijälle. Kapeampaan tehtäväkenttään on helpompaa sitouttaa aiempaa enemmän vapaaehtoisia, mutta toisaalta tehtävät voi edelleen luonnollisesti suorittaa yhden henkilön toimesta.

Vapaaehtoistiimien tehtävät ovat tuttuja, joukkueenjohtajalle suurimmaksi osaksi kuuluneita, tehtäviä.

• Huoltajan tehtävät (loukkaantuneet pelaajat, pukukoppimeininki…)
• Tiedotus (nettisivut, WhatsApp, sosiaalinen media, sähköposti)
• Ottelujärjestelyt (vastustajat, tuomarit…)
• Tapahtuma-/ matkajärjestelyt (ruokailuiden ja matkojen organisointi...)
• Talkoiden/varainhankinnan organisoija
• Otteluiden videointi, tilastointi jne.

Joukkuetoiminnassa yksi tavoite on, että voimme tarjota tulotasosta riippumatta viimeistään U9-ikäluokasta lähtien myös elämyksiä turnaus- ja leirimatkojen muodossa.

Prosessikuvaus:

1. Joukkueiden vanhempainkokouksissa (syksy) vastuuvalmentaja ja/tai ikäluokan valmennuspäällikkö esittää ikäluokalle kauden huipentumatapahtuman, (leiri/turnaus) joka toteutetaan kauden loppupuolella. Esitys perustuu vastuuvalmentajan näkemykseen ikäluokalle ja kulloisellekin ryhmälle soveltuvasta toiminnasta.
2. Vanhempainkokous päättää aloitetaanko yhteistyössä keräämään talkoilla rahaa (enemmistöpäätös):
   • Tähän tapahtumaan (jotta kaikki voivat taloudellisesta tilanteesta riippumatta osallistua)
   • VAI kerätäänkö sitä toimintamaksun alentamiseen (esim. ilmaiset toimintakuukaudet kauden lopussa)
   • VAI jätetäänkö joukkueen osalta talkoot tekemättä.
     → Jos talkoita päätetään tehdä, valitaan talkoista vastaava henkilö
3. Mikäli talkoita tehdään, seura laskuttaa niistä syntyneet tulot talkoiden tarjoajalta tai joukkue tilittää (esim. kioskimyynituotot) rahan seuran pankkitilille.
4. Talkoovastaava ilmoittaa summan seuralle ja summa kirjataan kyseisen joukkueen talkootuloihin erilliseen talkootulojen seurantatiedostoon. Talkoovastaavalla on pääsy tiedostoon, eli hän voi tarkistaa koska vain, että kirjattuna ovat kaikki joukkueen talkootulot ja kuinka paljon tuloja on kerätty.
5. Talkootuloja käytetään vanhempainillan yhdessä päättämällä tavalla (päätöstä käyttötavasta voi uudella kokouksella myös muuttaa).
6. Joukkueen vanhempien hankkimista yhteistyökumppanuuksista syntyneitä rahoja käsitellään samalla tavalla, ja ne menevät seuran ohjeistuksen mukaisesti joukkueen talkootilille.

Seuran jäsenmaksu perustuu seuran syyskokouksen päätökseen, joka vahvistaa jäsenmaksut aina toimintakaudeksi marraskuusta lokakuuhun.

Jäsenyys on voimassa toimintakauden loppuun, ellei sitä irtisanota kesken toimintakauden. Irtisanominen on mahdollista jäsenehtojen puitteissa.

Seuran jäsenmaksut kautena 2021-2022 (1.11.2021-31.10.2022) ovat seuraavat:

• Normaalijäsenyys: 60 euroa
• Kannatusjäsenyys: 30 euroa

Kerromme tarkemmin jäsenyystyypeistä Jäsenyys-sivuillamme.

Seuran jäsenyys antaa henkilölle oikeuden jäsenetuihin sekä seuran edustamiseen kilpailutoiminnassa ja muussa yhteydessä.

Seuratoimintamaksulla katetaan seuran hallinnon väistämättömiä kustannuksia sekä tuetaan pienituloisten perheiden harrastamista.

Seuran toimintamaksu kattaa:

• Seuran hallintopalvelut (jäsenpalvelut, taloushallinto, joukkueiden toiminnanohjaus)
• Joukkueen toimihenkilöiden tukipalvelut
• Tapahtumakulut (seuran tapahtumat)
• Seuran jäsenyyden ja jäsenedut
• Pienituloisten tukemisen

Kaudella 2021-2023 seuratoimintamaksu on kaikilla seuran joukkuetoiminnan pelaajilla 100 euroa kaudessa ja laskutetaan yhdessä erässä helmikuussa tai toimintaan liittyessä.

Seuratoimintamaksu vahvistetaan toimintakausittain seuran talousarviossa, jonka seura syyskokous vahvistaa.

Joukkuetoimintamaksun kustannukset perustuvat harrastajan toimintayksikössään, eli joukkueessaan, saamiinsa palveluihin.

Joukkuetoimintamaksu kattaa kaikki toimintasuunnitelmaan yhdenvertaisesti koko joukkueelle sisältyvät toiminnot ja palvelut:

• Pelipassi ja vakuutus (vakuutus vain alle 12-vuotiaiden harrastajien toimintamaksussa)*
• Valmennuksen
• Valmennuksen tukitoimet
• Harjoitus- ja peliolosuhteet
• Toimintasuunnitelmassa sovitut turnaukset
• Talvi- ja kesäkauden pelitapahtumat
• Joukkueen muut talousarvion mukaiset kulut (joukkuevarusteet, valmentajavarusteet, ensiapuvarusteet, viirit)

*Siitä vuodesta alkaen, kun pelaaja täyttää 12 vuotta on pelaaja itse vastuullinen oman vakuutuksen hankinnasta. Mikäli pelaajalla on oma vakuutus, on siitä ilmoitettava seuralle. Mikäli pelaaja ei ole vakuutusilmoitusta tehnyt 5.12. mennessä, tilaa seura pelaajalle Palloliiton pelipassivakuutuksen pelaajan rekisteröinnin yhteydessä. Lasku vakuutuksesta toimitetaan pelaajan vanhemmille.

Joukkuetoimintamaksu vaihtelee ikäluokittain sekä kilpa- ja perustason toiminnan välillä.

On huomioitavaa, että pelaajan joukkuetoimintamaksu usein kasvaa vuosittain, kun pelaaja siirtyy vanhempaan ikäluokkaan, sillä pelaajien vanhetessa joukkueiden kustannukset kasvavat mm. kalliimpien osallistumismaksujen, valmentajaresurssien ja harjoitusmäärien kasvaessa sekä pelaajamäärän pienentyessä.

Ajantasaiset joukkuetoimintamaksut kerromme joukkueittain Tuu pelaa! -sivustollamme.

Joukkueen toiminnasta syntyvät kustannukset, jotka eivät ole joukkueen talousarviossa huomioitu tai jotka koskevat vain tiettyä osaa joukkueen pelaajista laskutetaan erikseen ao. pelaajilta.

Tällaisia kustannuksia ovat esimerkiksi ulkomaan pelireissut, vieraspelimatkat tai pelaajakehitystapahtumat Huuhkaja- ja Helmaripolulla, joille osallistutaan joukkuekoossa.

Joukkueen toimihenkilöt ilmoittavat tapauskohtaisesti laskutettavien pelaajien listan ja laskutettavat kulut seuran laskutukseen.

Tapahtumien erikseen laskutettavuudesta tulee aina tiedottaa joukkueen sisäisesti tapahtuman ilmoittautumisen yhteydessä.