Vantaan Jalkapalloseura toimii voittoa tavoittelemattoman yleishyödyllisen yhdistyksen periaatteiden mukaisesti. Suurin osa seuramme rahoituksesta kerätään jäsenistöltä, jolle toimintaamme ensisijaisesti järjestetään.
Vantaan Jalkapalloseuran toimintamallin ominaispiirre on sen seuravetoisuus. Seuravetoisella toimintamallilla tarkoitetaan toimintaa, jossa seuran joukkueiden toimintaa ohjaa seuravetoisesti luotu seuran toimintasuunnitelma ja sen pohjalta rakennettu joukkuekohtainen vuosisuunnitelma. Talous perustuu yhden pankkitilin malliin, jossa jokainen joukkue operoi taloudellisesti omalla kustannuspaikallaan. Laskuttajana toiminnasta on aina seura ja laskutuksesta vastaa seuran hallinto.
Joukkueissa suurinta vastuuta kantavat seuran palkkaamat vastuuvalmentajat, jotka yhdessä vapaaehtoisperusteisten joukkueenjohtajien, osa-aikais- tai vapaaehtoisperusteisten valmennnustiimien ja muiden vapaaehtoisperusteisten joukkuetoimihenkilöiden kanssa vastaavat joukkueen arkipäivän johtamisesta ja juoksevista asioista.
Joukkueen vuosisuunnitelman hyväksyy joukkueen vanhempainkokous, joka järjestetään syksyisin vanhempaininfojen yhteydessä.
Päätöksenteko
Seuran kokous
Seuran kokouksia, joissa jäsenistö käyttää äänivaltaansa, järjestetään sääntömääräisesti kahdesti vuodessa; syksyllä syyskokous ja keväällä vuosikokous. Jokaisella täysi-ikäisellä varsinaisella jäsenellä sekä kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla on seuran kokouksissa yksi ääni.
Seuran syyskokous mm. valitsee seuran hallituksen sekä vahvistaa vuosittain seuran toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä jäsenmaksut. Seuran kokousten esityslistat on määritelty yhdistyksen säännöissä.
Vuosikokouksessa keväällä mm. päätetään edelliskauden tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapautuksesta seuran hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
Hallitus
Seuran taloutta ja toimintaa johtaa seuran hallitus, jonka jäsenet seuran jäsenistö valitsee seuran syyskokouksessa.
Seuran hallituksen kokoonpano määritellään yhdistyksen säännöissä.
Hallitus kokoontuu sopimansa aikataulun mukaisesti, keskimäärin kerran kuukaudessa, tarvittaessa useamminkin.
Operatiivinen toiminta
Seuran operatiivista toimintaa johtaa seuran toiminnanjohtaja, joka vastaa hallitukselle seuran taloudesta ja arkipäivän toiminnasta.
Urheilutoimenjohtaja vastaa seuran joukkue- ja urheilutoiminnan arkipäivän toiminnasta. Urheilutoimenjohtajan esihenkilönä toimii seuran toiminnanjohtaja.
Seurajohtoinen toiminnansuunnittelu
Saadaksemme aikaan yhteiset toimintatavat (VJS-metodi, opetussuunnitelma ja toimintalinja) ja valmennuksen linjauksemme käyttöömme kaikilla tasoilla, toiminnan suunnittelee toiminnanjohtaja ja urheilutoimenjohtaja yhdessä eri vaiheiden valmennuspäälliköiden, liikuntapalvelupäällikön sekä maalivahti- ja fysiikkavalmennuspäälliköiden kanssa.
Toimintasuunnitelman hyväksyy seuran syyskokous, jolle seuran hallitus esittää toimihenkilöiden valmisteleman ja esittelemän toimintasuunnitelman vahvistettavaksi.
Seurajohtoinen talousmalli
Seuralla on yksi budjetti, joka joukkuetoiminnassa syntyy toiminnan arvottamisen myötä ja perustuu toiminnan sisältöön, laatuun ja laajuuteen.
Tavoittelemme tilaa, jossa harrastamisen hinta on ennustettava ja tiedossa hyvissä ajoin. Se on myös ikäluokassa samalla tasolla pelaavilla aina sama, eikä ole riippuvainen eri joukkueiden pelaajamäärästä tai sukupuolesta. Näin ollen joukkueiden toiminnan hinta on määritelty ikäluokan sisällä yhteneväiseksi (pl. tilanteet, joissa toiminnalliset tai henkilöresursseihin liittyvät panostukset ovat joukkueiden välillä selvästi keskenään eriävät).
Tavoitteen saavuttamiseksi taloushallinto (budjetointi, laskutus, seuranta, perintä, kirjanpito) hoidetaan kokonaisuudessaan seurahallinnon toimesta tai seurahallinnon johtamana yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.
Hinnoittelu perustuu perustoiminnasta syntyneisiin kustannuksiin. Perustoiminnan hintaan lasketaan olosuhde-, valmennus-, peli-, tuomari- ja turnauskulut, sekä valmentajien ja joukkueen varusteet sekä osa yleisistä kuluista (huoltotarvikkeet, kokouskulut yms.). Budjetin ulkopuolelle jäävät jäsenmaksu, seuratoimintamaksu, henkilökohtaiset varusteet, kv-tapahtumat, ottelu- ja turnausmatkojen kulut (bussit, ruokailut), sekä U12- ja vanhemmissa myös vakuutuskulut.
Seuran ja joukkuetoiminnan budjetti esitellään vanhempainkokouksessa, jossa myös käsitellään erikseen osallistumista kv-tapahtumiin (turnaukset, leirit). Joukkueet voivat edelleen vanhempainkokouksen päätöksellä kerätä talkoilla tai muulla omalla varainhankinnalla varoja yhdessä sovittuun leiri- tai turnaustapahtumaan tai suoraan toimintamaksun alentamiseksi. Varat merkitään omaan varainhankinnan taulukkoonsa, josta ne ovat joukkuetoimihenkilöiden nähtävillä.
Toiminnan maksut
Myös Vantaan Jalkapalloseurassa, kuten yleisesti seuratoiminnassa, suurin osa rahoituksesta tulee toimintaan osallistuvien harrastajien maksuista.
Maksutyyppejä on kaikkiaan neljä, joista kolmea, joukkuetoimintamaksua, jäsenmaksuja ja seuratoimintamaksua laskutetaan taloussuunnitelman mukaisesti tietyin määräajoin:
Jäsenmaksu
Jäsenmaksu on Suomessa yhdistysten yleisesti perimä maksu, jolla henkilö saa itselleen äänioikeuden seuran kokouksiin, eli päätösvallan seuran asioihin. Lisäksi VJS:ssa jäsen saa jäsenetuja sekä oikeuden edustaa seuraa symboleilla, eli käytännössä pelioikeuden seuran väreissä. Jäsenmaksu on kaikille pelaajille 60€ vuodessa ja se laskutetaan tammikuussa tai pelaajan liittyessä seuraan tuon jälkeen. 1.5. alkaen toimintakauden loppuun jäsenmaksu on 30 euroa. Lue lisää jäsenyydestä ja jäsenehdoista.
Joukkuetoimintamaksu
Joukkuetoimintamaksu on lasku, joka perustuu joukkueen vuosisuunnitelman mukaisiin toiminnan suoriin kustannuksiin koko kauden ajalta. Tämä laskutetaan kuukausittain, eli on kuukausimaksueriin jaettu vuosimaksu. Joukkuetoimintamaksu määritellään kauden alkaessa ja se on samansuuruinen koko kauden läpi.
Seuratoimintamaksu
Seuratoimintamaksu on maksu, joka laskutetaan kahdessa maksuerässä helmi- ja toukokuussa tai pelaajan liittyessä seuraan. Seuratoimintamaksulla katetaan seuran hallinnon kustannuksia, kuten tilavuokria, ulkoisia palveluita ja järjestelmiä, hallinnon työntekijäkustannuksia sekä vähävaraisten harrastamisen tukemista. Kyseessä ovat siis kulut, jotka eivät kohdennu suoraan pelaajan oman joukkueen toimintaan, mutta ovat yleisesti seuratoiminnan kannalta kriittisiä.
Erikseen laskutettavat kulut
Erikseen laskutettavia kulujaovat kauden aikana erilaiset turnaus-, peli- ja leirimatkakulut, joihin ei välttämättä osallistu koko joukkue tai joita ei ole huomioitu joukkueen vuosisuunnitelmassa. Näitä kuluja maksavat vain ko. toimintaan osallistuneet pelaajat ja näiden muodostumisesta päätetään, sovitaan ja tiedotetaan aina joukkueen sisällä.
Talkoot ja varainhankinta
Joukkuetoiminnassa yksi tavoite on, että voimme tarjota tulotasosta riippumatta viimeistään U9-ikäluokasta lähtien myös elämyksiä turnaus- ja leirimatkojen muodossa.
Joukkueet voivat tehdä varainhankintaa joukkueen yhteiseksi hyväksi, esimerkiksi kohdistamalla varainhankinnan tuottoja tapahtumaan, johon kaikilla joukkueesta on mahdollisuus osallistua, esimerkiksi päättäjäiset.
Kaikki joukkueen varainhankinnan kautta kerätyt tuotot ovat siis koko joukkueen yhteistä omaisuutta ja niiden käytöstä tulee sopia yhdessä huoltajien tai täysi-ikäisten pelaajien kanssa.
Varainhankinta on aina huoltajille/pelaajille vapaaehtoista ja halutessaan heillä on oikeus kieltäytyä siitä. Mikäli joukkue kuitenkin haluaa harjoittaa varainhankintaa, on kaikki ansaittu raha koko joukkueen yhteistä.
Perheet, jotka eivät halua olla mukana esimerkiksi tuotemyynnissä, voivat halutessaan lahjoittaa joukkueelle pienen summan.
Varainhankinnan varoja ei voida korvamerkitä tietylle pelaajalle, vaan varat ovat aina koko joukkueen yhteistä. Mikäli joku pelaajista lopettaa kesken kauden tai vaihtaa joukkuetta, ei hän saa mukaansa osuutta joukkueen varoista, vaan varat jäävät joukkueelle käytettäväksi. Varainhankinnan varoja ei makseta yksittäisen pelaajan tilille korvaukseksi varainhankinnan osuudesta.
Prosessikuvaus:
- Vanhempainkokous päättää aloitetaanko varainhankinta, millä tavalla sitä tehdään, ja mihin varoja käytetään (vaatii enemmistöpäätöksen). Samalla joukkue päättää kuka on varainhankinnan vastuuhenkilö.
- Joukkueen varainhankinnan varoja hallinnoidaan Vantaan Jalkapalloseuran kirjanpidossa joukkueen omalla kustannuspaikalla. Joukkueen talousvastaava voi seurata varainhankintaa joukkueen omasta talousseuranta -excelistä.
- Varainhankinnan tulevista tuotoista ja niiden käytöstä tulee ilmoittaa vjs@vjs.fi osoitteeseen sähköpostilla tai lisäämällä ennakkotieto talousseuranta -exceliin.
- Mikäli talkoita tehdään, tulee talkootyölaskutuksesta ilmoittaa vjs@vjs.fi osoitteeseen, jolloin seura laskuttaa tulot talkoiden tarjoajalta. Joukkue voi tilittää varat (esim. kioskimyynituotot) suoraan seuran pankkitilille, jolloin viestikentässä tulee mainita joukkuetunnus ja tilityksen selite.
- Joukkueen vanhempien hankkimista yhteistyökumppanuuksista syntyneitä varoja käsitellään seuran ohjeistuksen mukaisesti ja ne kirjataan joukkueen varainhankinnan tuloksi.
- Kunkin tilikauden varainhankinnan varat tulee olla käytettyinä kauden loppuun mennessä.
Lisätiedot
Janne Bruun
Toiminnanjohtaja
janne.bruun@vjs.fi
+358 400 529 036