VJS:n B-poikien joukkueessa pelaavalle maalivahti Otso Linnakselle vuosi 2017 on tähän mennessä ollut isojen saavutusten vuosi: takana on ensimmäiset maaottelut Suomi-paidassa U17-nuorten maajoukkueessa ja seuraavat pelitkin ovat jo tulossa elokuun lopussa.
Otso aloitti jalkapallon pelaamisen 6-vuotiaana VJS:ssä. Vaikka pelipaikka ei aluksi ollut kiinteä, muistelee Otso, että hän halusi jo melko varhaisessa vaiheessa olla maalivahti. – Tykkäsin siitä ja se sujui hyvin, niin halusin jatkaa ja olla siinä paras, Otso kertoo. Pikkuhiljaa maaliverkon vartijan pesti vakiintui ja Otso siirtyi myös maalivahtivalmennukseen heti, kun se oli iän puolesta mahdollista. Nyt Otson viikko muodostuu lukio-opiskelusta, 4 kertaa viikossa joukkuetreeneistä ja lisäksi viikoittaisesta pelistä B-poikien Ykkösessä. Lisäksi viikko täydentyy aamuvalmennuksilla ja omatoimisella harjoittelulla.
-Jalkapallo ei VIE vapaa-aikaani vaan se ON vapaa-aikaani, Otso kiteyttää. – Futis on mulle intohimo ja mä rakastan pelata jalkapalloa, koska se on mukavaa ja haluan tehdä sitä tulevaisuudessa myös, hän sanoo. Treenaan viikossa noin 20 h futiksen parissa, Otso laskeskelee.
Kesällä Otso nimettiin U17-maajoukkueen Pohjoismaiden mestaruus (PM)-turnaukseen Islantiin ja pian sen jälkeen tuli kutsu myös U17 Toto Cupiin Itävaltaan. – Kutsu PM-turnauste edeltävälle malliryhmäleirille tuli kyllä minulle yllätyksenä. Leirillä kuitenkin sujui tosi hyvin ja pelasin omasta mielestäni ehkä elämäni parhaan pelin siellä. Malliryhmäleirin jälkeen tuli kutsu U17 PM-turnaukseen ja se ei oikeastaan sitten enää ollut niin iso yllätys, osasin hiukan jo toivoa ja odottaa sitä. – Ensimmäinen maaottelupeli totta kai jännitti etukäteen, mutta kun peli alkoi, jännitys oikeastaan katosi ja oli vain mukava fiilis pelata futista. Oli mahtava fiilis olla Suomi-paita päällä ja meidän koko perhe oli paikan päällä katsomassa ensimmäisen pelini.
-Maalivahtina oleminen vaatii vahvoja henkisiä ominaisuuksia. Veskarin pitää olla itsevarma ja pitää antaa sellainen kuva, että joukkue voi luottaa suhun. Toki toisinkin päin: itse pitää pystyä luottamaan joukkueen kenttäpelaajin, Otso pohtii maalivahtina olemisen merkitystä. – Ahkera, ahkera ja ahkera. Kyllä mun vahvuudet on siinä, että olen kilpailuhenkinen mutta myös nöyrä siinä tekemisessä ja olen ollut ahkera harjoittelemaan, hän analysoi omaa kehitystään. – Vahvuudet mulla on ehkä tuossa torjuntatekniikassa, pelien avaamisessa ja 1v1-pelaamisessa. Sen sijaan kehitettävää riittää etenkin keskityksissä ja torjumisessa, Otso jatkaa.
Epäonnistuminen ei tätä nuorta veskaria haittaa siinä mielessä, että katse on aina seuraavassa pelissä ja seuraavassa suorituksessa. – Tavoitteena mulla on se, että joskus vielä pelaisin ammattilaisena fudista, mieluiten ulkomailla, esimerkiksi Ruotsissa, Otso pohtii tulevaisuutta. – Ensi viikon maanantaina lähden U17-maajoukkueen mukana Itävaltaan ja uskon, että hieno viikko on tulossa Toto Cupissa. On mahtavaa, kun pääsee näyttämään omia taitojaan.
Otsolle VJS merkitsee hyvää kasvuympäristöä ja se on käytännössä ainoa seura, jota hän on edustanut, lukuunottamatta yhtä vuoden käyntiä Keikassa junnufutisvaiheessa. Pelaamisen lisäksi Otsolla on usein aikaa kasvattajaseuralleen myös silloin, kun apuja tarvitaan. Otso onkin ollut mukana myös pienten lasten valmennusapuna ja pelinohjaajana turnauksissa ja tapahtumissa. Ahkera on todellakin oikea sana kuvaamaan tätä nuorta miestä.
Otso Linnas (s.2001):
- pelipaikka: maalivahti
- seurat: VJS, KeiKa (1 vuosi)
- joukkue: VJS B1
- maalivahti-idolit: Manuel Neuer ja Lucas Hradecky
- isoin saavutus pelaajana: ensimmäiset maajoukkuepelit U17
- suurimmat tavoitteet: mennä eteenpäin jalkapalloilijana mahdollisimman paljon
- lempiruoka: ei ole, kaikkiruokainen
- suosikkiseura: Bayern Munchen
Onnea Otso tuleviin maajoukkuepeleihin Itävallassa ja menestystä koko U17-maajoukkueelle Toto Cupiin!
